Mämmiaikaan

Runsas kaksi viikkoa sitten kävin Kenttäurheilijat-58:n luolasprinteissä Hakunilassa. Olin ehkä ottanut itse liian hyviä aikoja, kun kuvittelin olevani hieman nopeammassa kunnossa kuin Mustasaaren SM-halleissa. Siksi iski äkillinen kilpailunhalu. Olin mielestäni harjoitellut kohtuullisesti, en liikaa enkä liian vähän

Toisinhan siinä kävi: 60 m meni kaksi ja puoli kymmenystä hitaammin, 100 m vallan 16.68. Lisäksi satasen viimeisellä 15-20 metrillä piti hidastaa selvästi jotta juoksu pysyi koossa loppuun asti

Sunnuntaiaamuisin olen käynyt Eläintarhan tunnelissa lähtö- ja nopeusharjoituksissa, päälle hieman voimanhankintaa. Keskiviikkoisin olen tehnyt nopeuskestävyysharjoituksen, pari vetoa 100-200 m. Perjantaisin olen yrittänyt nostaa sykettä; kerran pääsin aerobisen alueen ylärajalle, muulloin palauttavia vetoja

Painojen nostelua olen yrittänyt säännöllistää, mutta kroppa tuntuu vaativan palautuspäiviä runsaasti. Viime sunnuntaina tein ensimmäistä kertaa kyykkyjä kahdeksan toiston sarjoin (4x8). Toistin saman keskiviikkona. Eilen juoksin 4x100 m noin 25 sekuntiin. Lisäksi vatsalihasliikkeitä, varpaille nousuja ja kuminauhalla reisien vahvistusta joka suuntaan. Saa nähdä, kykenenkö huomenaamuna tavanomaiseen alaktiseen harjoitukseen

Ainoa edistyminen näyttää olevan painonlasku tavoittelemaani 73-74 kiloon voimaharjoittelun hienoisesta lisäämisestä huolimatta. Sen ole saavuttanut pääasiassa lopettamalla digestive-keksien syönnin juuston kanssa jälkiruoaksi. Myös kauraleivän käyttö on vähentynyt, samoin banaanien ja viinirypäleiden. 

Siis, eri muotoisten sokerien käyttöä olen vähentänyt tietoisesti. Mämmi on makeaa muutoinkin

Esport-Arena tutuksi

Reitti Esport-Arenaan on tullut tutuksi. Käyntejä on jo kuusi, neljä ensimmäistä totuttelua pikajuoksuun ja toissa päivänä ensimmäinen todellinen harjoitus, kun tavanomaisen alkulämmittelyn jälkeen juoksin pystylähdöin 4 x 40 metriä täysillä

Syksyn yllättävää viiden kg:n painonnousua en ole saanut vielä kumottua. Kaksi katosi jouluun mennessä, mutta kolmas ei näytä poistuvan millään

Kilojen pudottamisen vaihtoehto on tietysti saada lisäkilot muutettua voimantuoton lisäykseksi erityisesti lähdön ja kiihdytyksen räväkkyydessä. Ensi viikolla olen jo niin pitkällä että uskallan kokeilla telinelähtöjä, mutta loikka- ja hyppelypaikaksi Esport-Arenasta ei ole, koska juoksuradat ovat suoraan betonilaatoilla

Veteraanien SM-halleista ei ole vielä tietoa, mutta pikajuoksu kiehtoo enemmän kuin hiihto kovassa pakkasessa. Tänään oli kuitenkin aerobisten vetojen vuoro, hieman nopeampaa vauhtia kuin 400 metrin loppusuoralla pikajuoksun askeleella kuitenkin

Esport-Arenalla on jyrkät kurvit, joihin marraskuisen polvivamman vuoksi en uskalla vielä juosta. Itse asiassa noin 80 prosenttinen vauhti suorillakin tuntui polvessa kahdella ensimmäisellä käynnillä. Siksi juoksin suorat ja palauttelin kävellen kurvat

Seuraava vaihe olisi täysvauhtinen nopeuskestävyysharjoitus

Kylmän kevään kuntoilua

Portugalin Braga joutui koronaviruksen vuoksi perumaan ikiurheilijoiden EM-hallimestaruuskilpailut, EMACin, itse asiassa siirtämään ensi tammikuulle. Pettymyshän se oli, koska osaltani on kyseessä ensimmäinen vuosi ikäryhmässä 75-79 vuotta. Harjoitustuloksetkin kohentuivat Tampereen SM-hallien jälkeen selvästi; ne kävivät erinomaisesta harjoituksesta

Myös ensi heinäkuun lopun MM-kisat Torontossa peruttiin lopullisesti. Mutta ensi vuoden Tampereen EM-kilpailut ovat todennäköisesti MM-kilpailut maailman ikiurheiluliiton WMA:n puheenjohtajan Margit Jungmanin mukaan. Tampere olisi saamassa 8000 ulkomaista kilpailijaa seuralaisineen ja päälle tuhat kotimaista, mikäli koronaviruksen aiheuttamat matkustusrajoitukset ja pelot poistuvat

EM-hallikilpailujen siirto helpotti suuresti talven ja kevään aikana tapahtunutta muuttoani. Harjoittelun painopiste muuttui juoksusta laatikoitten pakkaamiseen, kantamiseen ja purkamiseen; välillä huonekalujen purkamista, kantamista ja kokoamista. Siis, eräänlaista koko kehon voimanhankintaa

Kiirastorstaista lähtien olen yrittänyt saada yhden kovan juoksuharjoituksen viikossa, käytännössä anaerobisen kapasiteetin pohjustamista, mutta taimikon harvennusviikolla sekin jäi luonnollisesti

Kevät on ollut useita asteita normaalia kylmempi. Siksi radalla olen juossut vain kerran maastojuoksutossuissa. Sorapolut ovat sen sijaan olleet mainiossa kunnossa, juoksenteluun sopivia, koska ne eivät ole vielä ehtineet kovettua. Mutta varsinaista pikajuoksua tässä kaipaisi

Kalenteria katsellessa huomasin, että etupäässä aerobisella alueella tapahtuva juoksentelu on kuitenkin ollut lyhytkestoista. En ole tehnyt totuttuja tunnin ja vartin lenkkejä vaan kolmen vartin tai 50 minuutin

Mitään kiirettä ei kuitenkaan ole, koska kesän ainoat tärkeät kilpailut ovat syyskuun toisen viikonlopun SM-kilpailut Jyväskylässä. Sää ehtii sekä lämmetä että viilentyä siihen mennessä. Eli eiköhän sää joskus suosi lähtö-, kiihdytys- ja nopeuskestävyysharjoituksiakin - ja aitomista 

Harjoittelua helteessä

Aikainen helleaalto mahdollisti viime viikonloppuna kevään ensimmäisen täysvauhtisen 400 metrin harjoituksen lievään ylämäkeen. Koko viime kesänä en kyennyt vastaavaan, puhumattakaan että olisin kyennyt toistamaan sen radalla. Tänäkin kesänä tilaisuus vastaavaan rataharjoitukseen lienee vasta juhannuksen jälkeen. Toivottavasti varsinainen kesä on yhtä lämmin kuin alkanut "pikkukesä"

Tarkoitus olisi kilpailla Hiekkaharjussa ensi lauantaina, 200 ja 400 metriä. Sen jälkeen ovat ikiurheilijoiden SM-viestit Lappeenrannassa. Käytännössä tässä on edessä vain juoksun terävöittämisharjoituksia kesäkuun puoliväliin saakka, jolloin on taas viisaudenhampaan poisto. Sekin vaatii palautusta kuten kilpailut ja kovat harjoitukset

Kevään harjoittelu on sujunut ilman takaiskuja. Haasteellisinta on tasapainoilu 400 metrin vaatiman erityiskestävyyden ja 100 metrin lähtökiihdytyksen kanssa: täysvauhtinen alaktinen lähtö- ja maksiminopeusharjoitus tuottaa selvästi eniten lihaskipua, joka taas haittaa nopeuskestävyyden harjoittelua; maitohappoharjoituksesta ei palaudu kolmessa päivässä kunnolla lähtöharjoituksia varten. Siksi helleaallon aikana kalenterini täyttyi etupäässä palauttavista verryttely- ja venyttelypäivistä

Olenkin yrittänyt siirtyä harjoittelussa kymmenpäiväajatteluun. Kymmenessä päivässä ehdin harjoittaa kerran kaikkia energiajärjestelmiä, 1. alaktista (maitohapotonta) ja 2. laktista (maitohapollista) anaerobista sekä 3. aerobista ja tehdä yhtenä päivänä 4. voimanhankintaa; palauttavaa verryttelyä, juoksentelua ja venyttelyä välipäivinä halujen mukaan 

Joka jaksossa ei ole välttämätöntä tehdä kaikkia, koska päivän lihaskunto määrittelee kuitenkin sen mitä voi tehdä ja koska edessä olevat kilpailut määräävät sen mitä kannattaa tehdä

Miten tuloskunto löytyi 2015?

Kaksi vuotta sitten oli myös viileä kesä: tuloskunto ikiurheilun SM-kisoissa ei ollut terävimmillään, 400:llä metrillä surkea. Viisi viikkoa myöhemmin Lyonin MM-kisoissa en lievästä vammasta johtuen parantanut 100 metrin aikaani, mutta 200:lla metrillä tulos koheni 0,6 sekuntia ja 400:llä metrillä yli 2,7 sekuntia – ja kykenin vielä 4x400 metrin aloitusosuudella hieman päälle 1.08 aikaan.

Miten kunto löytyi viidessä viikossa?

Olin harjoitellut pikajuoksua joka kolmas päivä Bruunon kisoihin mennessä, joissa 400 metrin aloitusvauhti oli kova, alle 32 sekuntia ensimmäisellä puolikkaalla.

Sen jälkeen oli tasan kaksi viikkoa ennen Lyonin 100 metrin alkueriä. Sinä aikana harjoittelin neljästi: sadan metrin harjoitus (nopeuskestävyys), lähtöharjoitus (alaktinen), 400 metrin maitohappoharjoitus ja lähtöharjoitus.

Samaa olen soveltamassa nyt ennen Aarhusin ensimmäistä starttia 31.7.2017 klo 10.00 eli 400 metrin alkuerää: kilpailunomainen, mieluimmin ylivauhtinen myötätuulijuoksu joka kolmas päivä; välipäivinä verryttelyä, venyttelyä sekä selkä- ja vatsalihasten vahvistamista; loikkia ja konkkausta alaktisen harjoituksen jälkeen; Akilles-jänteiden vahvistamista jokaisen harjoituspäivän iltana

Kahden lisävuoden vaikutuksen näkee sitten lopputuloksista suhteessa Lyonin tuloksiin

Suomen mestaruuskilpailut

Länsi-Uudenmaan Urheilijat järjestää Lohjalla ikiurheilijoiden tämänkesäiset SM-kilpailut

Kesää todellakin toivon, koska touko- ja kesäkuu olivat koleita. Lähtöjä tuli harjoiteltua vain kerran kummassakin kuussa, silloinkin sisällä Eläintarhan tunnelissa. Tosin toukokuun alussa takareiden vihoittelu vaikutti myös lähtöharjoitusten vähyyteen

Lähtöharjoitukset jäivät siis viime tippaan ennen Lohjaa. Seurauksena on luonnollisesti lihaskipu, kun telinelähtöjä tekee pitkän tauon jälkeen. Lihaskipuun vaikuttaa myös se, kun verryttelyn yhteydessä yrittää hieman sähäköidä ja harjoituksen lopuksi loikkia

Tosin kaikkia kolmea - telinelähtöjä, sähäköintiä ja loikkia - ei voinut tehdä samassa harjoituksessa, vaan aina yhdestä oli luovuttava. Nyt on vielä kaksi yötä jäljellä lihaskivun kadota ennen perjantain satasta

Pitkiä päiviä tulee, kun satasella ja kakkosella on alkuerät

Kun sää ei suosinut lähtöharjoituksia, jäi samalla tekemättä myös maksiminopeuden harjoittelu, jota tavanomaisesti teen ennen kuin aloitan täysvauhtiset nopeuskestävyysvedot

Saa nähdä, millaisiin tuloksiin kykenen

Lisäys 8.7.17 klo 7: Nurinperin - nopeuskestävyys ennen maksiminopeuden harjoittelua - toteutettu harjoittelun jaksotus tuotti M70 100:lla metrillä 5:nnen sijan ajalla 14,99 2,2 m/s:ssa vastatuuleen; juoksi hajosi 80 metrin kohdalla eli en jaksanut loppuun asti

Lisäys 9.7.17 klo 8.40: M70 200:lla metrillä 3:nneksi ajalla 30,89 
Lisäys 10.7.17 klo 7.25: M70 400:lla metrillä 4:nneksi ajalla 1.11,33

Ikiurheilijan 400 metrin harjoittelu: kannattaako hiihtää?

Tulokseni viime viikonlopun SM-kisoissa olivat kautta linjan heikompia kuin kaksi vuotta sitten Norjan Mossissa pidetyissä PM-kisoissa, jotka pidettiin samoin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Helsinki M70: 100 m 14,43; 200 m 30,12; 400 m 70,64

Moss M68: 100 m 14,30; 200 m 29,26; 400 m 65,80

Kilpailupäivien lämpötila oli molemmissa suunnilleen sama, paitsi Mossissa satoi ennen 200 metriä ja sen alkuerien aikana. Helsingissä ei ollut 200 metrillä alkueriä.

Erityisesti 400 metrin osalta tulosheikennys on valtaisa, lähes viisi sekuntia. Molempina vuosina olin hallikaudella suunnilleen samassa kunnossa.

Harjoituksista on käytettävissä molempina keväinä 1.3 – 30.6 suunnilleen samanlaiset kalenterimerkinnät:

Harjoituslaji	2013	2015	ero
aerobinen	22	6	-16
alaktinen	16	16	0
An100	13	8	-5
An200	8	16	+8
An400	7	13	+6
kuntosali	8	8	0
yhteensä	74	67	-7

Harjoitus on merkitty aerobiseksi, kun syketaso on ollut korkeintaan 80 prosenttia maksimisykkeestäni. 

Alaktinen harjoitus käsittää lyhyitä korkeintaan 50 metrin pyrähdyksiä, kiihdytyksiä ja lähtöjä eli fosfaattien muodossa olevaa lihasten lähtöenergiajärjestelmän harjoittamista nopeuksilla, jotka ovat yli 90 prosenttia maksimistani.

Anaerobisiksi harjoituksiksi olen kirjannut ne vedot, joissa nopeus ja/tai syke on ollut vähintään 5/6 maksimistani asianomaisella matkalla: an100, an200, an400, numeroiden tarkoittaessa matkaa kuten vuotuistilastoissa.

Harjoituskertoja oli tänä keväänä kokonaisuudessaan noin 10 prosenttia vähemmän. Pääero on aerobisten harjoituskertojen vähennys, mitä olen korvannut 200 metriä ja 400 metriä palvelevilla harjoituksilla kuten jo vuonna 2014 suhteessa vuoteen 2013.

Aerobisten harjoitusten ero koostuu yksinomaan hiihdosta, koska kahtena viime vuotena ei etelässä ole ollut kunnon hiihtosäitä. Keväällä 2013 hiihdin 16:na kertana yhteensä 30 tuntia ja 245 km. Raskaalla kelillä en hiihtänyt kertaakaan, vaan aina hyvin luistavilla, yleensä aurinkoisilla kevätkeleillä. Yhtäkään lenkkiä en hiihtänyt kieli vyön alla, vaan nautiskellen. Alun hitaasti kiiruhtamisen jälkeen syke pysyi noin 75-78 prosentissa maksimisykkeestäni, paitsi joskus nyppylää ylittäessä hieman korkeammalla ja pitkissä alamäissä alemmalla. Hiihtolenkkien päälle tein kolme tai neljä muutaman kymmenen metrin mittaista pyrähdystä monot jalassa ettei pikajuoksu unohtuisi.

Huhtikuussa tulleen penikkataudin vuoksi en kyennyt tänä vuonna korvaamaan aikaisempien vuosien hiihtolenkkejä juoksemalla, koska kyllä tekonurmellakin askel tärskähtää melkein samoin kuin kuivilla sorapoluilla.

Ikiurheilijoiden 400 metriä on jo voittopuolisesti aerobinen laji, koska M70 sarjassa maailman huipuillakin matka vie yli minuutin. Siksi aerobinen perusharjoittelu näkyy kilpailuvauhdeissa.

Lisäksi iloinen hiihto aerobisen harjoittelun muotona ei tunnu laisinkaan harjoittelulta samassa mielessä kuin kuntosali tai lenkkeily.

Tarkennus 30.6.15 klo 9.00: Kevään 2013 hiihtämisjakso oli SM-hallien jälkeen 5.3 - 11.4.2013. Hiihtopäivien lisäksi jaksolle osui viisi alaktista harjoitusta ja yksi nopeuskestävyysharjoitus (an100) sekä kaksi palauttavaa intervalliharjoitusta ja neljänä päivänä kuntosali. 
Nopeus säilyi jakson aikana hyvin, koska 19.4.2013 olen juossut Eltsun putkessa 100 m lentävällä lähdöllä aikaan 13,6; tänä vuonna 30.4.2015 vastaava aika 13,9.

Räjähtävää voimaa

Ikiurheilijana kymmenyksen ajanparannus on yhtä tiukassa kuin nuorena 50 vuotta sitten. EM-hallit menivät osaltani hieman yli odotusten sen suhteen, että pääsin kaikilla matkoilla, 60 m, 200 m ja 400 m loppukilpailuihin ja että voitimme viestin.

60 metrin lähtö osoittaa, että päästäkseni muiden mukana telineistä tarvitsen selvästi enemmän räjähtävää voimaa, mistä johtuen nousen myös pystyyn varsin aikaisin. Voiman hankintani on perustunut etupäässä hyppelyihin, loikkiin ja konkkauksiin, plio- eli plyometriaan.

Menneen syksyn ja talven aikana en muistaakseni kertaakaan tehnyt kyykkyjä painojen kanssa, mitä yleensä pidetään parhaimpana keinona lähdön kannalta. Silloin tällöin olen käyttänyt jalkaprässiä, mutta en suinkaan säännöllisesti joka viikko. Hyppelytkin tekevät säärten etupuolet helposti kipeiksi, minkä vuoksi niitä ei voi joka viikko tehdä edes kahtena päivänä.

Lähtöharjoittelu sinänsä vahvistaa lähdön kannalta juuri oikeita lihaksia. Tiistain ajatukseni oli tehdä eilen perjantaina kiihdytys- ja lähtöharjoituksia. Mutta muu ohjelma tuo usein yllätyksiä. Torstaista tulikin takkapuiden pilkkomispäivä, koska puunkaatajalle sopi tulla pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Pölkkyjen halkominen ja pilkkominen oli eräänlaista kokovartalon voimaharjoittelua ja kannaltani varsin kovaa.

Sen jälkeen perjantaina ei ollut mitään mieltä juosta täydellä vauhdilla, vaan lähinnä 400 metrin lähtövauhtia muistuttavia 40 - 50 metrin vetoja. Oikeastaan tarve olisi ollut samanlaisille aerobisen ja anaerobisen rajamailla tehdyille hölkkävedoille, joita tein keskiviikkona.

Torstaiaamuna lihaksisto tuntui jo kohtuullisen herkältä, valmiilta lähtöharjoituksiin. Lämpöäkin eli ulkoharjoittelukeliä povataan ensi viikon alkuun.

Palautuminen

Viikko kilpaillen EM-halleissa - yhteensä seitsemän lähtöä, joista vain 400 metrin alkuerä oli helppo - verotti enemmän henkistä kuin fyysistä kapasiteettia. Palautunut olen mielestäni vasta siinä vaiheessa, kun mieli tekee lähtöharjoituksiin.

Ajattelin käyttää huhtikuun etupäässä koko vartalon lihaskunnon vahvistamiseen sekä juosta noin ¾ -vauhdilla vetoja ulkona ja hieman nopeammin sisällä, että nopeusominaisuudet säilyisivät.

Juoksu onkin maittanut kolmasti viikossa, mutta sen sijaan leuanvedot, punnerrukset sekä selkä- ja vatsalihasten vahvistaminen on ollut vastenmielisintä ja siksi jääneet yrityksiksi. Jopa mäkivedot ovat olleet mieluisampia ja vähemmän harjoittelulta tuntuvia kuin vatsalihasliikkeet.

Mäkivedot ovat voimaharjoittelua jaloille kuten konkkaukset, joita tein eilen kahden noin 95 prosenttisella vauhdilla juostun 120 – 150 metrin vedon jälkeen.

Tänään on lepopäivä ja huomenna keskiviikkona pitäisi olla mainio sää juosta Vantaan joen rannassa 100 – 300 metrin vetoja aerobisen ja anaerobisen vauhdin rajamailla. Perjantaina toivottavasti olen jo kiihdytys- ja lähtöharjoituskunnossa.