EM-hallit Bragassa ongelmissa

Tärkein välietappi ensi kesän Tampereen MM-kilpailuihin valmistautumisessa olisivat Portugalin Bragassa järjestettävät EM-hallimestaruuskilpailut. Mikään harjoitusviikko ei voita puolta tusinaa kilpailustarttia 60 - 400 metrillä ja viestissä, kunhan palauttelee seuraavan viikon.

Koronaviruksen omikron-muunnos on nostanut tartunnat pilviin lähes kaikkialla Euroopassa. Euroopan ikiurheilijoiden liitto EMA tiedotti 22.12.2021, että päätös kilpailujen pitämisestä tehdään 14.1.2022. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin 13.1.2022 asti. Ilmoittautumismaksut saa takaisin, jos kilpailuja ei pidetä. Järjestäjät eivät suosittele matkojen ja hotellien varaamista ennen lopullista päätöstä.

Harjoittelujaksot sujuvat harvoin ennakkokaavailujen mukaan. Syksyllä innostuin halli5ottelusta lähinnä harjoitellakseni aitajuoksua. Lopputulos oli todellisiin täysvauhtisiin harjoituskertoihin nähden kohtuullinen, 60 metrin aidat 12,78, puoliväliin saakka välit kolmella askeleella.

Ottelun viimeinen laji 1000 m sujui 4.48, mutta syke oli 30 lyöntiä alle sen mitä viimeisessä pitkässä vetoharjoituksessa ulkona lepopäivän jälkeen. Siis, tonnin juoksun aikana olin jo "ylikunnossa" eli en ollut palautunut edeltävistä lajeista. Kokemuksena halliottelu oli kuitenkin niin kiinnostava, että todennäköisesti tulen jatkossa osallistumaan niihin.

Ottelun jälkeen harjoitusten pääpaino oli jälleen nopeuden ja nopeuskestävyyden kehittämisessä. Siinä tarkoituksessa olin joulukuun ensimmäisen viikon Teneriffalla. Viikko on kuitenkin lyhyt jakso, koska menomatkasta palautumisen vuoksi vasta lähtöä edeltävänä päivänä harjoittelu tuntui siltä, että nyt kulkee.

Sama toistui tietysti paluun jälkeen. Kunnollista 400 metriä palvelevaa harjoitusta en ole vielä kyennyt tekemään, en myöskään pika-aitomista. Tosin samanaikaisesti jouduin tekemään yllättävän Kainuun matkan joulumatkan lisäksi.

Eilen oli kello mukana Esport Arenassa, kun juoksin 100 ja 200 metriä. Jälkimmäinen sujui hitaammin kuin ennen Teneriffalle lähtöä, mutta vastaavasti 100 m nopeammin. Teneriffalla en ottanut aikaa, jotta juoksu olisi ollut rennompaa.

Ennen joulua olin kovin epävarma, mihin lajeihin ilmoittautuisin EM-halleissa vai jättäisinkö ne jopa väliin. Nyt olen kuitenkin päätynyt siihen, että jos ne vain järjestetään, parasta on yrittää kilpailla joka matkalla tähtäimen ollessa ensi sijassa Tampereen MM-kilpailuissa.

Suomen Urheiluliitto ottaa ikiurheilijoiden kansainvälisen edustuksen

Jyväskylän Kalevan Kisojen 2018 yhteydessä Urheiluliiton hallitus on päättänyt, että "SUL on valmis edustamaan jatkossa Suomea Kansainvälisessä veteraaniurheiluliitossa (WMA) ja Euroopan veteraaniurheiluliitossa (EMA).  Neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta Aikuisurheiluliiton kanssa jatkuvat".

Urheilijoiden kannalta tärkeintä on kuitenkin joukkueen johto Euroopan ja maailmanmestaruuskilpailuissa ja matkojen järjestäminen niihin; useat osanottajat ovat iäkkäitä eivätkä osaa ilmoittautua itsenäisesti Internetin kautta kansainvälisiin kilpailuihin eivätkä myöskään osaa toimia omatoimimatkaajina; kielitaidottomille sattuu kaikenlaista eivätkä järjestäjien ohjeet osanottajille ole välttämättä selviä englanniksikaan, puhumattakaan että järjestäjien englanti olisi aina ymmärrettävää; protestejakin joudutaan tekemään.

JKU järjesti Kalevan Kisojen yhteydessä timanttiliigan tyyliin näytöslajina sekä naisten että miesten sarjojen 100 metrin kutsukilpailut, ajat  ikäkertoimin painotettuina. Voittajat olivat Katrin Mertanen ja Harri Huotari

Mestaruuskilpailujen ohjelman lyhentäminen

Ken Stone on julkaissut sivustollaan ranskalaissprintterin ehdotuksia maailmanmestaruuskilpailujen selkeyttämiseksi. Osa hänen ehdotuksistaan olisi tarpeettomia, jos Maailman ikiurheiluliitto WMA ja Euroopan EMA pudottaisivat kokonaan semifinaalivaiheen pois: vain alkuerät ja loppukilpailu riittäisivät.

Alkuerät olisi järjestetty parhaan ilmoitetun tilastoajan (seed time) perusteella siten, että pikajuoksuissa parhaimmat kahdeksan olisivat samassa erässä, seuraavat kahdeksan omassa erässään, jne

Loppukilpailuun pääsisi kahdeksan parasta alkuerien perusteella. Siksi kaikki joutuisivat juoksemaan täysillä omassa alkuerässään, parhaimmat saadakseen hyvän radan loppukilpailuun ja estääkseen huonomman tilastoajan omaavaa pääsemästä loppukilpailuun.

Kaikille osanottajille olisi siis taattu vähintään yksi juoksu vertaistensa kanssa: ei enää epätasaisia alkueriä

Näin esimerkiksi Lyonin MM-kisat olisivat lyhentyneet kolmella päivällä, jonka osa osallistujista olisi luonnollisesti käyttänyt matkailuun Ranskassa MM-kisojen jälkeen

Ken Stone kirjoitti jo aikaisemmin IAAF:n ja WMA:n neuvotteluista, joissa WMA:n mestaruuskisojen lyhentäminen oli ollut yksi kysymyksistä